Kimalaisen pistojen ja allergioiden hoito

Kimalaisen pistojen ja allergioiden hoito

Kimalaisen pistojen ja allergioiden hoito

Kimalaisen pistoja koskevasta yhteenvedosta saat ohjeita, kuinka voit pienentää kimalaisen pistämäksi joutumisen riskiä, ja tietoa kimalaisen piston aiheuttamista mahdollisista reaktioista ja piston hoitomenetelmistä. Voit ladata kimalaisen pistoja ja allergioiden hoitoa koskevan julisteen täältä.

Kimalaisen, mehiläisen ja ampiaisen pistot

Kimalaisia esiintyy luonnonvaraisina monissa maissa. Lisäksi kimalaisia ja mehiläisiä käytetään pölyttäjinä puutarha- ja maanviljelyssä. Alalajeja on monia, ja ne poikkeavat ulkonäöltään toisistaan mm. värien ja kuvioinnin suhteen. Yleisesti ottaen kimalaiset ovat suurempia kuin mehiläiset ja karvaisempia kuin ampiaiset.

Vain työkimalaisilla ja kuningattarilla on pistin, kuten mehiläisten ja ampiaistenkin tapauksessa. Kuhnurit eivät pysty pistämään. Pistin on puolustusase. Kun kimalainen tai muu mesipistiäinen pistää, pistimen läpi siirtyy kehoon myrkkyä. Se aiheuttaa ihmiselle lyhytaikaista mutta voimakasta kipua, joka vähitellen lievittyy. Joissakin tapauksissa (noin 1 % tapauksista) myrkky aiheuttaa allergisen reaktion.
Reaktio kimalaisen pistoon voi vaihdella eri kerroilla.

Kimalaisen tai ampiaisen pistimessä ei ole väkäsiä. Se tarkoittaa, että työläinen tai kuningatar voi vetää pistimen takaisin ja kykenee siis pistämään uudestaan. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä. Kun mehiläinen yrittää vetää pistimensä irti, se repii mehiläisen takaruumiin myrkkyrauhasineen irti.

Kuinka kimalaisen pistoja voi ehkäistä?

Kimalaiset pistävät vain harvoin. Kimalaisen pistämäksi joutumisen mahdollisuutta voi pienentää sillä, ettei ärsytä tai suututa niitä. Niiden kanssa työskennellessä on ennen kaikkea tärkeä pysytellä tyynenä. Älä esimerkiksi huido kimalaisia käsilläsi, töni pesää tai kosketa tai yritä ottaa kiinni kimalaisia.

Kannattaa myös pitää mielessä, että kimalaiset saattavat reagoida aggressiivisesti hajuihin, esim. alkoholin tai hien hajuun ja hajuvesien, tuoksusaippuoiden, partavesien jne. tuoksuihin. Lisäksi sormukset, rannerenkaat ja kellot voivat saada ne aggressiiviseksi (koska metallin hapettuminen ihoa vasten aiheuttaa tuoksuja). Kimalaiset pitävät sinisestä väristä, siten myös sinisistä ja etenkin vaaleansinisistä vaatteista. Suoja-asusteiden käytöllä voi vähentää pistetyksi joutumisen riskiä. Kimalaiset voivat pistää vaatteiden läpi.

Jouduitko pistetyksi? Reaktiot ja hoitotoimenpiteet

Kimalaisen pisto aiheuttaa yleensä ei-allergisen paikallisen reaktion: pistokohta turpoaa, kutisee ja punoittaa yleensä vain muutaman tunnin ajan. Tämä voi tapahtua heti piston jälkeen, mutta yleensä se alkaa joidenkin tuntien kuluttua. Turvotus tai kutina voi kestää tunteja tai jopa useita päiviä. Joissakin tapauksissa paikallinen reaktio voi hieman levitä; silloin oireiden poistuminen yleensä kestää pidempään. Kyseessä on silti ei-allerginen paikallinen reaktio.

Ei-allergisen paikallisen reaktion hoito

Lääketieteellinen hoito ei yleensä ole tarpeen. Paikallisen reaktion lievittämiseksi voidaan tehdä joitakin hoitotoimenpiteitä etenkin silloin, jos pistokohta on erityisen herkässä paikassa, kuten silmien läheisyydessä. Mahdollisimman pian piston jälkeen henkilön tulee ottaa tulehduskipulääkettä (kuten aspiriinia tai ibuprofeenia). Pistokohtaan tulee myös laittaa kylmähaude. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia kutinaa lievittäviä (esim. dietyylitoluamidia sisältäviä) voiteita.

Niissä harvoissa tilanteissa, joissa pistokohta on suussa tai nielussa, potilas on vietävä välittömästi sairaalaan, koska turvotus voi tukkia hengitystiet. Sairaalassa potilaalle annetaan kortikosteroideja (kuten prednisonia) ja hänet laitetaan seurantaan.

Allerginen reaktio

Noin 1 prosentissa väestöstä useat pistot (tai joissakin tapauksissa vain kaksi-kolme pistoa) voivat aiheuttaa allergisen reaktion, jota kutsutaan myös yleistyneeksi allergiseksi reaktioksi tai anafylaktiseksi reaktioksi. Allergiseen reaktioon liittyy aiemmassa antigeenialtistuksessa syntyneitä vasta-aineita, joten allergista reaktiota ei voi syntyä ensimmäisen piston jälkeen. Allergiset reaktiot käyvät yleensä hyvin ilmeisiksi pian piston jälkeen (muutamassa sekunnissa tai ainakin alle puolessa tunnissa pistosta).

Allergiset reaktiot luokitellaan neljään ryhmään suurenevan vakavuusasteen mukaan:
Taso 1 – kutinaa, punoitusta ja turvotusta (nokkosihottumaa) koko kehossa
Taso 2 – tason 1 oireet sekä suolistovaivoja (oksentelua, ripulia)
Taso 3 – tason 1 ja/tai 2 oireet sekä hengitysvaikeuksia ja/tai tukehtumisen tunnetta
Taso 4 – tason 1 ja/tai 2 ja/tai 3 oireet sekä sydämentykytystä, pyörtyilyä, anafylaktinen shokki (ja pahoinvointia, voimakasta hikoilua ja vilunväristyksiä)

Allergisen reaktion hoito

Jos kuumetta tai tason 1 oireita esiintyy, ota yhteys yleislääkäriin. Päätös hoidosta voidaan tehdä tilannetta ja sen kehittymistä seuraamalla. On suositeltavaa viedä potilas tarkkailuun sairaalaan, koska reaktio voi voimistua ajan kuluessa.

Jos potilas oksentaa ja ehdottomasti, jos tason 3 tai 4 oireita esiintyy, hänet on vietävä välittömästi sairaalaan.
Jos syntyy allerginen reaktio, reseptivahvuisen antihistamiinin (esim. klemastiini) antaminen on hyödyksi. Antihistamiini vähentää myrkyn histamiinin aiheuttamaa turvotusta. Joskus potilaalle määrätään kortikosteroideja (esim. DAF/deksametasoni). Tason 3 ja 4 reaktioissa on tarpeen antaa ensin adrenaliinia. Adrenaliini kiihdyttää sydämenlyöntiä, supistaa verisuonia ja avaa hengitysteitä. Potilas voi ottaa adrenaliinia itsekin injektiolaitteella (esim. EpiPen tai Jext). Adrenaliinin injektiolaitteisiin tarvitaan resepti, jollainen voidaan kirjoittaa, jos potilas on aikaisemmin saanut allergisen reaktion kimalaisen pistosta. Paikallisesta lainsäädännöstä riippuen adrenaliinin injektiolaitteita voi olla saatavilla myös kimalaisten kanssa toimivissa yrityksissä.

Myrkytysreaktio

Myrkytysreaktioita syntyy vain silloin, kun uhri saa kymmeniä pistoja lyhyen ajan sisään. Yleistynyt allerginen reaktio voi aiheuttaa oireita hermostossa (esim. hengitysvaikeudet) tai verenkiertojärjestelmässä (esim. sydämen rytmihäiriöt). Myös tällaisessa tapauksessa potilas tulee viedä sairaalaan hoitoa ja tarkkailua varten.

Hyperventilaatio

Vakavan, tason 4 allergisen reaktion lisäksi myös hyperventilaatio (joka voi aiheutua esim. säikähdyksestä) voi aiheuttaa tajunnan menetyksen. Myös tällöin on syytä kutsua ottaa välittömästi yhteys ensiapuun.

Kohonnut riski

Tiettyjä lääkkeitä (beetasalpaajat) käyttävillä ihmisillä ja raskaana olevilla naisilla on kohonnut riski allergiseen reaktioon kimalaisen piston seurauksena.

Kimalaisallergian kanssa eläminen

Jos olet saanut pistosta kerran allergisen reaktion, seuraavalla kerralla allergista reaktiota ei kuitenkaan välttämättä synny. Etenkin, jos reaktiosi on ollut tasoa 1 tai 2, riski on pieni. Reaktio kimalaisen pistoon voi vaihdella kullakin kerralla. Nykyisin on mahdollista käydä allergiatestissä, jossa käytetään puhdistettua kimalaisen myrkkyä. Testillä voidaan määrittää, syntyykö seuraavalla pistokerralla allerginen reaktio. Myös siedätyshoito puhdistetulla myrkyllä on mahdollista.

Immunoterapia mehiläisen myrkyllä ei välttämättä suojaa potilaita, joilla on kimalaisallergia. Hoidon tavoitteena on opettaa elimistö sietämään kimalaisen myrkkyä. Jos et halua käydä läpi siedätyshoitoa, voit pyytää lääkäriltäsi reseptin adrenaliinin injektiolaitetta (esim. EpiPen tai Jext) varten. Voit pitää sitä mukanasi ja ottaa adrenaliinipistoksen reiteen, jos joudut pistetyksi.

Tietoja lääkäreille

Koppert antaa pyydettäessä yksityiskohtaisia tietoja allergisten reaktioiden lääketieteellisestä hoidosta.
Lisätietoja voi antaa allergialääkäri tai sisätautien erikoislääkäri.

Kirjallisuus
De Groot, H. Allergie voor insecten, Huisarts en Wetenschap 2002; 45 (7): 362-7.
De Groot, H. Allergy to bumble bees. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2006; 6: 294-7.

Painettu juliste kuvineen on saatavilla Koppertilta. Julisteen voi myös ladata (URL).
Vihje: Lisää julisteeseen tiedot lääketieteellisestä hoidosta sekä ensiapuaseman/lääkärin yhteystiedot.

Nämä tiedot on tarkoitettu vain tietoiskuksi, eikä niitä saa käyttää diagnoosin tai terveydellisten ongelmien hoidon pohjana, sillä ne eivät korvaa lääkärinhoitoa. Jos epäilet, että sinulla on terveydellisiä ongelmia, ota yhteys lääkäriin.

Tarvitsetko apua?