Jokainen, joka pohtii maailman ruuantuotannon tulevaisuutta, pysähtyy yhden pelottavan kysymyksen ääreen: Vuonna 2050 maapallolla on todennäköisesti 10 miljardia ihmistä – miten heille kaikille riittää ruokaa? Miten voimme lähes kaksinkertaistaa hedelmällisen viljelymaan tämänhetkisen pinta-alan? Se on nimittäin välttämätöntä, mikäli yhä useampi ihminen omaksuu länsimaisen ruokavalion, joka sisältää runsaasti lihaa ja maitotuotteita. Kuinka voimme taata terveellisen ruuan tuotannon siten, että se on turvallista sekä ihmisille että ympäristölle?

Tarvitsee viettää vain tunti internetissä globaalien ongelmien parissa vakuuttuakseen niiden laajuudesta. On syntynyt paha noidankehä: keinolannoitteiden laajamittainen käyttö lisää riippuvuutta torjunta-aineista, mikä puolestaan lisää resistanssia ja vahingoittaa ympäristöä ja ihmisten terveyttä – ja lisäksi keinolannoitteiden tärkein komponentti, fosfaatti, on 50 vuoden kuluttua käytännöllisesti katsoen loppunut maailmasta. Metsien hävitys, eroosio, makean veden puute, liikakalastus, ilman ja meriveden saastuminen sekä ilmastonmuutos tekevät ongelmasta entistä monimutkaisemman.

Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin mukaan ensisijainen tavoite on nyt maatalouden ja puutarhaviljelyn alalla tehtävät innovaatiot. Innovaatioiden tehtävänä on taata hehtaaria kohti tuotetun terveellisen ruuan määrä ja mahdollisuuksien mukaan kasvattaa sitä, samalla kun keinolannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö minimoidaan. Useimpien tiedemiesten mielestä tämä on mahdollista vain, jos viljelyssä sovelletaan integroidun tuholaisten torjunnan (IPM) konseptia. IPM tarkoittaa, että viljelykasvien kasvatuksessa ja suojelemisessa sovelletaan niitä tietoja, joita meillä on kasvien ja niiden ympäristön kasvuajoista sekä kasvien, hyönteisten, mikro-organismien ja ravinteiden välisistä tasapaino- ja riippuvuussuhteista. Kestävä viljely edellyttää sitä, että kasvit kestävät tauteja ja tuholaisia, ja lisäksi kasvatusympäristön pitää pystyä korjaamaan itseään. Vain sillä tavalla voimme vähentää keinolannoitteiden käyttöä, minimoida riippuvuutemme torjunta-aineista ja nostaa tuottavuutta.

Riippumatta siitä, miten hyviä integroidun tuholaistorjunnan tulokset ovat, on kohtuullista sanoa, että maailmanlaajuisesti sen soveltaminen on vasta alkuvaiheessaan, emmekä ymmärrä vielä läheskään kaikkea siitä, mitä ravintokasveissa ja niiden ympäristössä tapahtuu. Koppert on yksi liikkeellepanevista voimista, kun on kyse IPM:n innoittamista innovaatioista ruuantuotannon alueella. Pyrimme jatkuvasti laajentamaan resurssejamme ja välineitämme, jotta keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö voidaan minimoida, käyttäen hyväksi tutkimusta ja tuotekehitystä ja jakaen verkostomme välityksellä tietoa viljelijöiden kanssa kaikkialla maailmassa.