Integroitu tuholaisten torjunta

Luonnon voimaa hyväksi käyttäen

Jokainen, joka pohtii maailman ruuantuotannon tulevaisuutta, pysähtyy yhden pelottavan kysymyksen ääreen: Vuonna 2050 maapallolla on todennäköisesti 10 miljardia ihmistä – miten heille kaikille riittää ruokaa? Miten voimme lähes kaksinkertaistaa hedelmällisen viljelymaan tämänhetkisen pinta-alan? Se on nimittäin välttämätöntä, mikäli yhä useampi ihminen omaksuu länsimaisen ruokavalion, joka sisältää runsaasti lihaa ja maitotuotteita. Kuinka voimme taata terveellisen ruuan tuotannon siten, että se on turvallista sekä ihmisille että ympäristölle?

Tarvitsee viettää vain tunti internetissä globaalien ongelmien parissa vakuuttuakseen niiden laajuudesta. On syntynyt paha noidankehä: keinolannoitteiden laajamittainen käyttö lisää riippuvuutta torjunta-aineista, mikä puolestaan lisää resistanssia ja vahingoittaa ympäristöä ja ihmisten terveyttä – ja lisäksi keinolannoitteiden tärkein komponentti, fosfaatti, on 50 vuoden kuluttua käytännöllisesti katsoen loppunut maailmasta. Metsien hävitys, eroosio, makean veden puute, liikakalastus, ilman ja meriveden saastuminen sekä ilmastonmuutos tekevät ongelmasta entistä monimutkaisemman.

Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin mukaan ensisijainen tavoite on nyt maatalouden ja puutarhaviljelyn alalla tehtävät innovaatiot. Innovaatioiden tehtävänä on taata hehtaaria kohti tuotetun terveellisen ruuan määrä ja mahdollisuuksien mukaan kasvattaa sitä, samalla kun keinolannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö minimoidaan. Useimpien tiedemiesten mielestä tämä on mahdollista vain, jos viljelyssä sovelletaan integroidun tuholaisten torjunnan (IPM) konseptia. IPM tarkoittaa, että viljelykasvien kasvatuksessa ja suojelemisessa sovelletaan niitä tietoja, joita meillä on kasvien ja niiden ympäristön kasvuajoista sekä kasvien, hyönteisten, mikro-organismien ja ravinteiden välisistä tasapaino- ja riippuvuussuhteista. Kestävä viljely edellyttää sitä, että kasvit kestävät tauteja ja tuholaisia, ja lisäksi kasvatusympäristön pitää pystyä korjaamaan itseään. Vain sillä tavalla voimme vähentää keinolannoitteiden käyttöä, minimoida riippuvuutemme torjunta-aineista ja nostaa tuottavuutta.

Riippumatta siitä, miten hyviä integroidun tuholaistorjunnan tulokset ovat, on kohtuullista sanoa, että maailmanlaajuisesti sen soveltaminen on vasta alkuvaiheessaan, emmekä ymmärrä vielä läheskään kaikkea siitä, mitä ravintokasveissa ja niiden ympäristössä tapahtuu. Koppert on yksi liikkeellepanevista voimista, kun on kyse IPM:n innoittamista innovaatioista ruuantuotannon alueella. Pyrimme jatkuvasti laajentamaan resurssejamme ja välineitämme, jotta keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö voidaan minimoida, käyttäen hyväksi tutkimusta ja tuotekehitystä ja jakaen verkostomme välityksellä tietoa viljelijöiden kanssa kaikkialla maailmassa.

Mitä integroitu tuholaisten torjunta on?

Integroidulla tuholaisten torjunnalla on monta erilaista määritelmää. Olennaista on sen päämäärä: biologista torjuntaa käytetään aina kun se on mahdollista, ja kemiallista torjuntaa käytetään, kun on pakko. Päämäärän saavuttamiseen on monta erilaista välinettä. Juuri tämä tekee IPM-konsultin työstä niin monipuolista, kiinnostavaa ja joskus monimutkaista. Tärkeimmät IPM-välineet kuvataan alla.

Maaperän terveys

Terve maaperä tai kasvatusalusta on terveen viljelykasvin perusta. Maaperän tai kasvatusalustan terveys ei tarkoita pelkästään biologista terveyttä, eli mahdollisimman vähäistä maaperän tuholaisten tai tautien määrää. Kemiallisesta näkökulmasta tarkasteltuna terveys tarkoittaa mineraalien hyvää tasapainoa maaperän matriisissa tai ravinneliuoksessa. Lisäksi on huomioitava fysikaaliset tekijät, eli maaperän tai kasvatusalustan huokoisuus, joka mahdollistaa kaasunvaihdon juurivyöhykkeen ja sen yläpuolella olevan ilman välillä.

Lajikkeen valinta

Eri lajikkeiden välillä voi olla merkittäviä eroja tuholaisten ja tautien kestossa. Tämä ei selity pelkästään niiden perimään sisältyvällä resistanssilla. Tuholaisten ja tautien kehittymiseen vaikuttavat myös lajikkeiden väliset erot lehtikudoksessa ja kasvinesteessä.

Tarkkuuskylvö

Tarkkuuskylvön avulla kasveille voidaan tarjota samanlaiset olosuhteet, jolloin sadosta tulee tasaisempi. Tämä puolestaan ehkäisee tuholaisille ja taudeille alttiimpien heikkojen kasvien kehittymisen.

Viljelyhygienia

Viljelyhygienia alkaa itse asiassa edellisestä viljelyksestä. Vanhojen viljelykasvien ja niissä olevien tuholaisten poistaminen kasvatusalueelta vähentää tai viivästyttää uusien kasvien tartuntoja. Kasvihuoneen ja sen koko sisällön puhdistaminen on myös tärkeää. Sairastuneiden kasvien tai kasvin osien poistaminen uuden viljelyn alusta alkaen rajoittaa tartunnan lähteitä.

Kasvua edistävien tuotteiden käyttö

Kasvua edistäviä mikro-organismeja voidaan käyttää kasvatuksen alusta alkaen. Ne rikastuttavat ritsosfäärin mikrobikoostumusta. Hyödyllisten mikrobien toiminta käynnistää systeemisen resistanssin ja edistää kasvien kasvua. Viljelykasvien siementen kuorrutus on tehokas tapa käyttää hyväksi hyödyllisiä mikro-organismeja.

Seuranta ja käyttö

IPM:n onnistuminen riippuu ratkaisevasti tiheästä ja järjestelmällisestä tarkkailusta. Kun tuholaiset tai taudit havaitaan varhain, toimenpiteisiin pystytään ryhtymään, kun niiden tasot ovat vielä alhaiset, jolloin toimenpiteillä on eniten tehoa. Jatkuva havainnointi, tarrapyydykset, feromoniansat ja suurennuslasit ovat korvaamattomia työkaluja tarkkailussa ja seurannassa. Modernit tekniikat, joissa hyödynnetään miehittämättömiä ilma-aluksia ja kameroita, tarjoavat tarkkailuun uusia ja kiinnostavia mahdollisuuksia. Hyvä tarkkailu tuottaa myös dataa, jonka avulla tuholaisten ja luontaisten vihollisten kehitys pystytään ilmaisemaan määrällisesti. Kaikki tarkkailutoimet tuottavat paljon dataa. Täsmäviljely muuntaa tämän datan hyödylliseksi informaatioksi, jonka pohjalta IPM-järjestelmiä voidaan hallita, arvioida ja parantaa. Koppert tarjoaa laitteisto- ja ohjelmistotyökaluja, jotka helpottavat tarkkailua ja täsmäviljelyä.

Miehittämättömät ilma-alukset voidaan valmistella siten, että luontaisten vihollisten levittämiseen tarvitaan mahdollisimman vähän työvoimaa. Kun tämä yhdistetään täsmäviljelyjärjestelmän relevanttiin tarkkailudataan, levitysmäärä voidaan tulevaisuudessa mukauttaa paikalliseen tartuntatasoon. Luontaisia vihollisia hyödyntävä biologinen torjunta on numeropeliä, joten tämä tekniikka auttaa saavuttamaan parhaan tuoton luontaisiin vihollisiin tehdyistä investoinneista.

Käsittelyn taloudelliset kynnykset

Kasvustossa voi olla tuholaisia tai tauteja ilman, että niistä koituu taloudellista vahinkoa. Kynnystaso vaihtelee ilmeisesti viljelykasvin ja tuholaisen tai taudin yhdistelmän mukaan. Pystymme paremmin välttämään tarpeettomia (kemiallisia) toimenpiteitä, jos tunnemme nämä kynnysarvot sekä tuholaisten tai luontaisten vihollisten dynamiikan.

Hyötyhyönteiset

Luontaisten vihollisten ehkäisevä levitys
Luontaiset viholliset ovat tehokkaimpia, kun ne otetaan käyttöön tuholaispopulaation kehityksen alkuvaiheessa. Joissakin tapauksissa luontaiset viholliset voidaan levittää kasvien joukkoon jo ennen tuholaisten esiintymistä, tai se on tarpeen levittämisen tehon optimoimiseksi. Jotkut hyödylliset punkit voivat syödä siitepölyä tai ruokana käytettäviä punkkeja, ja jotkut hyödylliset luteet voivat syödä koiperhosen muniin perustuvaa erityisravintoa. Jotkut loiset voidaan kasvattaa pankkikasveissa kasvihuoneessa.

Hyötyhyönteisten / -punkkien määrän lisääminen levityksillä
Jos ehkäisevä levittäminen ei ole mahdollista, tarkkailutietoja voidaan käyttää hyväksi määritettäessä luontaisten vihollisten käytön ajoitusta ja määriä.

Massapyynti

Kaikkiin tuholaisiin ei ole saatavana luontaisia vihollisia. Joissakin tapauksissa luontaisia vihollisia on tuettava. Massapyyntitekniikat, kuten rollertraps tai horiver (1000/ha), auttavat osaltaan torjumaan sellaisia tuholaisia kuin jauhiainen ja ripsiäinen niiden lentovaiheessa. Joidenkin muiden tuholaisten kohdalla massapyyntiä voidaan tehostaa feromoniansoilla.

Kasvin terveyden edistäminen kasvinravitsemuksen avulla

Kasvinesteanalyyseissä on osoitettu selvä yhteys lehden ravinnetilan ja kasvin tuholais- tai tautialttiuden välillä. Kasvien ravinnetilan hallinnasta on tulossa yhä tärkeämpi väline kasvin terveyden hallinnassa. Esimerkiksi kasvinesteen alhaiset nitraattitasot hidastavat vihannespunkkien, jauhiaisten ja muiden tuholaisten kehittymistä, ilman että ne vaikuttavat haitallisesti tuotantoon ja laatuun. Esimerkkejä olisi paljon enemmänkin.

IPM:n ja viljelyn yhteensovittaminen

Kasvin kasvuajan ja viljelyn tuntemus on olennaista IPM-ohjelman ja viljelyn optimaalista integrointia varten. Tomaattien viljelyssä käytetty lehtienpoistostrategia voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka jauhiaiskiilukaiset ja Macrolophus-luteet kehittyvät. Petopunkkien käyttö ruukkukasvien ripsiäisiä vastaan on tehokkaampaa, kun se tehdään ennen kasvien harventamista. Kylmissä oloissa kasvatetut kasvit tarvitsevat hyötyeliöitä, jotka toimivat hyvin juuri niissä oloissa.  

Ilmaston hallinta

"Next Generation Growing" -ohjelma on aiheuttanut paradigman muutoksen uusinta teknologiaa hyödyntävien kasvihuoneiden viljelyssä ja ilmaston hallinnassa. Se osoittaa, kuinka vesitasapainon, energiatasapainon ja yhteyttämistasapainon hyvä hallinta edistää kasvien terveyttä, jolloin ne kestävät paremmin tuholaisia ja tauteja.

Biologiset torjunta-aineet

Biologiset torjunta-aineet jaetaan kolmeen ryhmään.

Mikrobiset torjunta-aineet perustuvat bakteereihin, sieniin, munasieniin tai viruksiin, ja niitä voidaan käyttää tuholaisten ja tautien biologiseen torjuntaan. Esimerkkejä niistä ovat:  Vici Rhyzo WG (Trichoderma harzianum), Mycotal (Lecanicillium muscarium) ja Bacillus thuringiensis</148>.

Biokemikaalit perustuvat kasviuutteisiin tai metaboliitteihin (neem, kasviöljyt).

Sukupuoliferomonit ovat tunnetuin esimerkki semiokemikaaleista.

Biologiset torjunta-aineet tarjoavat paljon välineitä tuholaisten ja tautien muuhun kuin kemialliseen torjuntaan. Niiden käyttö on mahdollista vain, kun tuote on rekisteröity käyttömaassa. Biologiset torjunta-aineet ovat yleensä yhteensopivia luontaisten vihollisten kanssa, mutta poikkeuksia on. Katso lisätietoja verkkosivulta Koppertin tietokanta sivuvaikutuksista tai sovelluksesta.

Yhteensopivat kemikaalit

Kun tuholaisten tai tautien tasoa ei pystytä pitämään taloudellisen kynnysarvon alapuolella pelkillä ei-kemiallisilla välineillä, kemiallisia torjunta-aineita on usein mahdollista käyttää siten, että niiden vaikutus luontaisiin vihollisiin tai mikrobituotteisiin minimoidaan. Katso lisätietoja verkkosivulta Koppertin tietokanta sivuvaikutuksista tai sovelluksesta, ja varmista asiakkaan kanssa, että valittu torjunta-aine ei ole ristiriidassa markkinoiden vaatimusten kanssa.

Ota yhteyttä asiantuntijaan

Koppert Biological Systems

Thanks for your request!

Something went wrong, please try again

Haluatko tietää lisää yhtiöstämme ja tuotteistamme? Ota yhteyttä asiantuntijaamme.
Valmistamme tuotteita ja ratkaisuja puutarhaviljelyn ammattilaisille .

Tilaa uutiskirjeemme

Saat viljelykasvejasi koskevat tuoreimmat uutiset ja tiedot suoraan sähköpostiisi

Vieritä alkuun